Useat opiskelijat työskentelevät korkeakouluopintojen aikana. Työtehtävät voivat liittyä opiskeltavaan alaan, jolloin mahdollisuus hyödyntää työssä kertyvää osaamista opintoihin on hyvin todennäköinen. Vaikka työtehtävät olisivatkin muulta alalta, voi niiden suorittamisessa kertyä osaamista, joka hyödyttää myös opiskeltavaa alaa. Esimerkiksi asiakaspalveluosaamista tarvitaan hyvin monella alalla.
Annin tarina: Kolmessa vuodessa biotuotetekniikan insinööriksi työssä oppien
Opinnollistamisen käytänteet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Jokaisella on omat säännöt, kuinka asiat hoidetaan. Seuraavassa esitellään havaintoja, joita huomattiin hankkeen aikana tehdyissä opinnollistamisissa, etenkin kuinka asiat näkyivät ohjauksen näkökulmasta. Saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että ohjausta tarvitaan opinnollistamisprosessin jokaisessa vaiheessa.
Opinnollistamisprosessin alku
Opiskelijalähtöisen opinnollistamisen prosessi lähtee liikkeelle, kun opiskelija havaitsee mahdollisuuden hankkia opiskelemaansa tutkintoon liittyvää osaamista työpaikallaan. Tällöin oppimisprosessi on henkilökohtainen, ja ainutkertainen. Opiskelijalta vaaditaan motivaatiota ja oma-aloitteisuutta.
Opinnollistamisprosessissa opiskelija kehittää itseohjautuvuutta. Opiskelija joutuu omaksumaan aktiivisen roolin osaamisen hankkimiseen ja tunnistamiseen. Ohjaajan tulee tukea näiden taitojen hankkimisessa. Tämä haastaa ohjausta, etenkin jos kyseessä on opiskelijan ensimmäinen opinnollistaen suorittama opintosuoritus.
Opiskelijan pitää sopia työnantajan kanssa käyttävänsä työskentelyään ja työpaikan aineistoja osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Lisäksi hänen pitää sopia oppilaitoksen edustajan kanssa, että työssä kertyvä osaaminen voidaan hyväksyä hänen henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaansa (HOPS). Näiden vaiheiden jälkeen suunnitellaan opiskelijan oppimisprosessi: Kirjoitetaan auki, mitä osaamista työssä kertyy, millainen teoriatausta tukee osaamisen kertymistä ja miten osaaminen näytetään.
Opinnollistamisen ohjaus
Työssä kertyvän osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen voivat olla opiskelijalle haastavia, joten ohjausta voidaan tarvita jo alkuvaiheessa, jotta opiskelija ylipäänsä tunnistaa mahdollisuuden ja hänelle syntyy selkeä kuva, mitä osaamista ja millä keinoin hän osaamista hankkii.
Kun on tunnistettu opinnollistettava osaaminen, lähdetään suunnittelemaan oppimisprosessia. Normaalisti opintojaksojen oppimisprosessin suunnittelee opettaja. Opinnollistamisessa asian hoitaa opiskelija ja se on aivan uutta hänelle. Opiskelija osallistuu osaamistavoitteiden määrittelyyn, tarvittavan teoria-aineiston tunnistamiseen ja osaamisen osoittamisen tapojen miettimiseen. Opiskelijan ohjauksen merkitys korostuu. Häntä on autettava suunnittelemaan oma henkilökohtainen toteuttamiskelpoinen oppimisprossi.
Jos kyseessä on opetussuunnitelmassa jo mainittu osaaminen, tehtävä helpottuu, sillä opetus- ja toteutussuunnitelmissa on avattu osaamistavoitteita, tausta-aineistoja ja mietitty, miten osaaminen osoitetaan (tentit, harjoitustyöt ym.).Tietoa voidaan käyttää lähtökohtana opinnollistamisprosessissa.
Jos kyseessä on osaaminen, jota ei ole mainittu opetussuunnitelmassa, ohjauksen rooli kasvaa merkittävästi. Koko osaamisprosessi pitää suunnitella opiskelijan kanssa “alusta alkaen”.
Opettajalta ohjaus vaatii alan osaamistarpeiden ymmärtämisen lisäksi mm. paneutumista opiskelijan elämäntilanteeseen ja työtehtävien sisältöön. Lisäksi opettajalla tulisi olla avarakatseisuutta. Hänen tulisi hyväksyä, että opiskelijan hankkima osaaminen voi erota OPSiin kirjoitetuista osaamistavoitteista. Toki muutosten tulee olla sen vaihtelun sisällä, joka alan osaamistarpeiden mukaisesti on järkevää.
Lisätietoa ohjaukseen
Ohjauksen merkitystä on avannut mm. Pettersson 2018, artikkelissaan Work & Study, opi työssä. Näkökulmia työn opinnollistamisen ohjaukseen.
Sivuiltamme löytyy myös yleistä tietoa ohjauksesta tueksi.
Saat lisätietoa opinnollistamisestä myös TAMKin Teaching and Learning Centre-sivustolta.
