Miten korkeakoulussa opiskellaan?

Korkeakoulututkinto antaa valmiudet erilaisiin asiantuntija-, suunnittelu-, ja kehittämistehtäviin. Korkeakoulussa opiskellessa on paljon vapautta valita, milloin opintoja tekee, mutta tämä vapaus tuo myös mukanaan vastuun siitä, että opiskelija pitää itse huolen opintojen valmistumisesta ajallaan. Jokainen opiskelija on vastuussa omista opinnoistaan ja opiskelee itsenäisesti. Itseohjautuvuus onkin vahvasti mukana korkeakouluopintojen alusta alkaen. Itseohjautuvuus ei ole sama asia kuin yksin pärjääminen! 

Korkeakoulussa on monia erilaisia tapoja opiskella. Päivät saattavat erota paljonkin toisistaan; välillä voi olla luentoja aamusta pitkälle iltapäivään ja toisena päivänä voi opiskella etänä kotoa. Yliopistossa opetus on teoreettista, ja antaa laaja-alaisen teoreettisen ymmärryksen aiheesta, jota opiskellaan. Ammattikorkeakoulu pyrkii antamaan tiedot ja taidot, joiden avulla pystyy toimimaan vahvalla teoreettisella osaamisella työssä.

Opiskelu yliopistossa

Yliopistossa on kaksiportainen tutkintojärjestelmä (paitsi lääketieteellisillä aloilla).  Tämä tarkoittaa, että yliopistossa suoritetaan ensin kolmivuotinen kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä). Tämän jälkeen suoritetaan vielä kaksivuotinen maisterin tutkinto (useimmiten 120 opintopistettä). Tämän jälkeen on mahdollista suorittaa vielä tohtorin tutkinto. Usein opiskelijat valitaan niin, että he saavat heti oikeuden suorittaa, sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Poikkeuksena varhaiskasvatuksen opettajan koulutus, missä suoritetaan vain kandidaatintutkinto. 

Tavoitteena on suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä, mikä voi koostua luennoista, harjoitustehtävistä, tentteihin valmistautumisesta, tenteistä ja esseetehtävistä. 

Yliopistossa opiskelussa opitaan laajaa teoreettista asiasisältöä. Opiskelu on vapaampaa, eikä luennoilla ole läsnäolovelvoitetta. Opiskelijalla on paljon vapautta, mutta se tuo vastuuta samassa mittasuhteessa. Opiskelijalla on velvollisuus suorittaa opinnot ja vaadittavat opintokokonaisuudet tietyn ajan puitteissa. Opiskelijalla pitää olla valmiudet opiskella ja omaksua laajoja asiakokonaisuuksia, sekä soveltaa tietoa laajasti erilaisissa yhteyksissä. Opiskella on päävastuu opintojensa etenemisestä ja opintojen lähtökohdat ovat motivaatio ja tavoitteellisuus. 

Yliopistossa opiskelu vaatii työtä ja ajanhallintaa, mutta hyvällä suunnittelulla sekä säännöllisellä rytmillä, opiskelu sujuu suunnitellussa aikataulussa. Monella alalla opiskelija saa melko vapaasti suunnitella omat opintonsa, mutta osa aloista on tarkkaan suunniteltu sekä aikataulutettu.

Opetusta voi olla paikasta ja ajasta riippumatonta. Digitaalisuutta hyödynnetään paljon ja opintojen alussa opetellaan käyttämään erilaisia järjestelmiä. Opintojen suunnittelun tukena ovat opintoneuvojat, opettajat ja opiskelijatutorit.

Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Tutkinnot ovat laajuudeltaan 210, 240 tai 270 opintopistettä. 1 opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. Opintojen kesto on minimissään 3,5 vuotta, mutta osa tutkinnoista kestää 4 tai 4,5 vuotta ja tähän aikaan pitää sitoutua myös taloudellisesti. Jokaisella tutkinnolla on oma opetussuunnitelma ja opinnot suoritetaan päivätoteutuksena tai monimuoto-opintoina. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan paljon myös pienissä ryhmissä. Opinnoissa hyödynnetään tiimioppimista, verkko-opiskelua, ryhmä- ja projektitöitä sekä harjoittelua.

Päivätoteutuksena suoritetuissa opinnoissa on usein läsnäoloa vaativaa opetusta. Esimerkiksi tietyt harjoitustunnit pitää olla suoritettu ennen käytännön harjoitteluun lähtemistä. Myös luennoilla on läsnäoloa vaativaa opetusta, koska osaaminen pitää varmistaa ennen käytännön harjoitustunteja. Vaatimukset osaamiskriteereihin ja tutkintoihin määrittyvät usein ulkopuolisilta tahoilta.  Ammattikorkeakouluopiskelu vaatii läsnäoloa ja läsnäolo vaatii keskittymistä. Opiskelijan tulee sisäistää omat opiskelumetodinsa ja hakea apua tarvittaessa.

Luentojen lisäksi moniin kursseihin kuuluu myös erilaisia harjoituksia, jotka tukevat teoriaopintoja. Harjoitustunneilla opetellaan käyttämään esimerkiksi kurssin harjoitustyössä vaadittavaa tietokoneohjelmaa tai lasketaan laskuharjoituksia. Harjoitustyöt ovat yleensä hieman suurempia kurssitöitä, joita tehdään joko yksin, parin kanssa tai ryhmässä. Harjoitustöissä yhdistyvät teoria ja käytännön osaaminen ja ne valmentavat tulevaan ammattiin. Useimmiten työt linkittyvät tosielämään ja ovat tästä syystä erittäin tehokas oppimismuoto. Lisäksi harjoitustehtävät kehittävät tiimioppimistaitoja ja vuorovaikutustaitoja.  

Harjoittelua tapahtuu opetustuntien yhteydessä, mutta sen lisäksi koulutukseen kuuluu aina työpaikoilla tehtävä harjoittelu. Harjoittelun määrä vaihtelee koulutusaloittain. Hyvin yleisesti se on 30 opintopistettä, mutta joillakin aloilla sen osuus on huomattavasti suurempi. Harjoittelusta saatava palkka vaihtelee alan ja harjoittelupaikan mukaan ja harjoittelu voi olla myös palkatonta.

Opiskelu monimuotototeutuksessa  

Monimuotototeutuksessa opiskelu eroaa päiväopinnoista siten, että se sisältää vähemmän lähiopetusta sekä runsaammin aikaan ja paikkaan sitomatonta verkko- tai itsenäistä opiskelua, kuin päivätoteutus. Koulutus soveltuu erityisen hyvin niille, jotka haluavat opiskella työn ohessa. Lähiopetusta voidaan tarjota viikosta tiettyinä päivinä, iltaisin ja myös lauantaisin. 

Monimuotototeutukseen pääsee samoilla hakukriteereillä kuin päivätoteutukseen ja suoritettava tutkinto on saman laajuinen.  

Opiskelijoilla voi olla jo osaamista alalta, joten tiedon omaksuminen on helpompaa (esim. lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sähköasentajasta insinööriksi). Yleensä yleisen hakukelpoisuuden lisäksi ei ole muita kriteerejä hakijoille. 

Monimuoto-opiskelu edellyttää aktiivista opiskeluotetta, motivaatiota ja halua ottaa vastuuta omasta oppimisestaan – jokainen oppija on aktiivinen toimija. Verkkopainotteinen monimuoto-opiskelu edellyttää myös tietotekniikan perustaitoja ja tarvittavaa laitteistoa. 

Opiskelun haasteena on sijoittaa itsenäinen opiskelu muun elämän oheen. Tämä vaatii hyvää ajanhallintataitoja ja itseohjautuvuutta. 

Ammattikorkeakoulujen opinto-oppaasta näkee eri tutkintojen sisältämät opintojaksot ja niiden kuvaukset

Joissakin koulutuksissa on säädeltyä, mitä opintoja tutkintoon pitää sisällyttää (esim. sairaanhoitaja – kätilö koulutukset sosiaali- ja terveysalalla), sillä ammatissa vaadittu osaaminen on määritelty kansallisesti. Toisilla aloilla opiskelijalla on enemmän vapauksia valita opintoja, koska koulutuksella työllistytään hyvinkin erilaisiin tehtäviin (esim. tradenomi).

Opintojen sisältö kerrotaan opetussuunnitelmassa (OPS) – sinne on kirjattu, mitkä opinnot ovat pakollisia, ja miten opinnot on ajoitettu eri opiskeluvuosille 

Esimerkki Ensihoitajan tutkinto-ohjelman ajoitussuunnitelmasta alkuvaiheen opintojen osalta (TAMK).

Opintovuosi jakaantuu yleensä periodeihin joita on 4-5 vuodessa. Kullekin periodille tehdään opiskelijaryhmittäin lukujärjestykset. Joissakin koulutuksissa lukujärjestykset ovat kiinteät, joten opiskelija ei itse voi niihin vaikuttaa. Toisissa koulutuksissa lukujärjestys muodostuu sen mukaiseksi, mitä opintojaksoja opiskelija aikoo periodin aikana suorittaa.  

Osalla koulutuksissa periodin aikana lukujärjestys on sama viikoittain, mutta toisilla se vaihtelee. Lisäksi viikon aikana opiskeltavien opintojaksojen määrä vaihtelee koulutuksittain.

Esimerkki Sähkö- ja automaatiotekniikan ensimmäisen vuoden toisen viikon lukujärjestys keväältä 2023 (TAMK)

Opetustuntien lisäksi opiskelijoille tulee itsenäisesti tai ryhmässä tehtäviä harjoitustehtäviä tukemaan tunneilla opetettujen asioiden omaksumista. Tehtävien palautukselle annetaan takaraja, ja opiskelijat vastaavat itse siitä, milloin tehtävät tekevät. 

Tunnit ovat yleensä klo 8-16 välillä, mutta joissain tapauksissa voi olla myös iltatunteja.